Halikonlahden rannalla, aivan meren tuntumassa sijaitsee maaliskuussa 2020 talkoilla
pystytetty kaunis hirsilaavu nuotiopaikkoineen. Harva laavu taitaa olla näin rikkaan historian omaavalla paikalla.
Alueen historiaa

Halikossa vuosi 1882 oli merkittävä sahojen perustamisessa. Kuvernööri myönsi höyrysahan perustamisoikeuden Gösta Armfeltille Joensuun kartanoon ja raumalaiselle kauppiaalle Fredrik Grundströmille, joka perusti sahan Vartsalaan.

Vuosien ja vuosikymmenten aikana Vartsalan sahan omistajat vaihtuivat usein. Jonkin aikaa sahan omistajana toimi jopa Norjan konsulikin. Vuonna 1936 omistajaksi tuli Sami Rae, joka oli johtanut sahaa jo vuodesta 1925, hän sai sahan menestymään ja hänen tarmokkaalla johdollaan Vartsalaan kehittyi laaja ja monipuolinen sahateollisuus, joka tunnettiin maamme ulkopuolellakin.

Vartsalassa ja Kokkilassa lastattiin sahan tuotteita ulkomaan laivoihin. Sahan kukoistuskausi ajoittui 1910-30- luvuille, jolloin työvoimaa sahalla oli parhaimmillaan noin 300 henkilöä.

Sotien jälkeen Vartsalan Saha osallistui sotakorvausprojektiin. Sahan yhteyteen rakennettiin Talotehdas, jossa tehtiin elementtitaloja Neuvostoliittoon vietäväksi. Kylä oli taas elinvoimainen. 1950-luku alkoi vakiintumisen merkeissä, kunnes maaliskuussa 1951 saha paloi. Vaikka saha rakennettiin uudelleen, toiminta ei enää palannut entiselleen.

Saha oli Vartsalan henki ja elämä! Sen ajan elämästä tällä kylällä kertoo mielenkiintoisella tavalla kirjailija Leena Lander, joka aikoinaan Vartsalan sahalla työskennelleen kyläläisen Iivar Rannikon päiväkirjoihin pohjaten kirjoitti kirjat ”Jumalattoman kova tinki” ja ”Liekin lapset”.

1964 oli vuosi, jolloin sahan toiminta päättyi ja alue oli vuosikymmeniä useiden eri
keinottelijoiden ja viimein roskapankkina tunnetun Arsenalin hallussa, jolta Halikon kunta osti entisen saha-alueen 390 000 markalla vuonna 1997.

Lautatarhan alue

Tämän jälkeen alkoi silloinen1981 perustettu Vartsalan kylätoimikunta pohtia, miten aluetta voisi kehittää kylän hyödyksi. Halikon kunnan kanssa pidetyissä neuvotteluissa sai kyläyhdistys ja kolme muuta kylän yhdistystä, Vartsalan Sauva ry, Vartsalan työväenyhdistys ry ja Halikon eläkkeensaajat ry luvan alkaa perata täysin umpeenkasvanutta entistä niin sanottua lautatarhan aluetta.

Alueen nimi tulee siitä, että siellä on aikoinaan ollut lautatapuleita, eli lautapinoja ja alueen maapohjakin on osittain rakennettu jätelaudan päälle. Näitä vanhoja lautoja näkyy koko alueella, mutta erityisesti rannan tuntumassa matalan veden aikana näkee, miten meren vuosikymmeniä sileäksi hiomat patinoituneet laudat peittävät merenpohjaa.

Aluetta perattiin massiivisilla talkoilla muutamaan otteeseen ja se avartuikin jo näillä
toimenpiteillä huomattavasti.

Tämän jälkeen alueen raivaamista on jatkettu säännöllisesti lähinnä kylätoimikunnan ja
myöhemmin rekisteröinnin myötä nimenmuutoksen saaneen kyläyhdistyksen järjestämillä talkoilla.

Luontopolku nyt

Nykyään Salon kaunpungin omistaman alueen pohjoisreunalla on Salon kaupungin
puistopuolen rakentamat pitkospuut ja levähdyspaikka. Lisäksi keskipaanaksi kutsuttu entinen radan pohja, jolla lautapinoja työnnettiin ”resiinavaunuilla” on nykyään kävelyreittinä. Reitti kulkee keskeltä alueen poikki ja reitin varrella on useita alueen historiaa valottavia tauluja kuvineen ja teksteineen.

Keskipaanalta voi kulkea kahta eri reittiä rannan tuntumaan, joko pitkospuita tai sitten polun keskeltä lähtevällä reitillä.

Keskipaanalle pääsee Pelkkakujan kautta, siellä pieni asvalttipohjainen pysäköintialue tai Tukkirannatien päästä.

Uusin luontopolun osa, joka kulkee laavulle, on esteetön, eli sitä pitkin pääsevät sinne myös huonommin liikkuvat tai apuvälineitä tarvitsevat. Tämä reitti lähtee Tukkirannantien päästä, johon on tasoitettu hiekkapohjainen pieni alue pysäköintiä varten.

Luontopolun alue on pieni, mutta historiansa lisäksi rikas sekä kasvillisuudeltaan, että
linnustostaan.

Laavu

Wartsalan kyläyhdistys hankki keväällä 2020 alueelle laavun ja nuotiopaikan, joiden hankinta toteutettiin ykkösakselin Leader-rahoituksen Live-4 hankkeen avulla.

Laavua pystytti talkoilla suuri joukko kyläläisiä, josta iso kiitos heille.

Laavulla ei tällä hetkellä toistaiseksi ole valmiita polttopuita, joten tuothan omat tullessasi.

Huomioithan voimassa olevat varoitukset ja et sytytä nuotiota ruohikkopalovaaran aikana. Laavulla on sammutusämpäri!
Laavulla ei myöskään ole jätepistettä, joten viethän ystävällisesti roskasi mennessäsi, jotta alue säilyy siistinä. Kiitos!

Tervetuloa laavullemme nauttimaan ja tutustumaan historialliseen luontopolun alueeseen!